Sekametelisoppa

Elämän tähtihetkiä, kolaroitu auto (olis ees ollu oma, mut ei ku iskän..), sijaisauton kanssa toilailu, ittensä täydellinen nolaaminen, ja mitä näitä nyt oli. Olipahan muuten eka kerta ku pääsin ajelee ihan uudella autolla ! 

Kivat kaks viikkoa, hetkellisesti on taas tehny mieli huutaa perkelettä ja naama on ollu enemmän tai vähemmän rutussa 24/7. Aina ei kai voi olla kivaa ja helppoa.

Tulipahan kävästyä Herra Ylpön ja Ihmisten ikärajattomalla keikalla Nosturissa viime vkl, olis vissiin pitäny ottaa kamera mukaan. Ekaa kertaa koskaan keikalla oli nii vähän porukkaa et olis jopa ollu joku mahis saada jotain fiksuja kuviakin. Damn. Keikan jälkeen oli tarkoitus hengailla kaupungilla erään kaverin kanssa, mut sehän meniki sitte sujuvasti reisille. Lopputuloksena jänniä väärinkäsityksiä ja pahaa mieltä, kuinka ollakaan. Tosin ilta ei ollu ihan täys katastrofi, pitäähä sitä aina joku varasuunnitelma olla! :D

Seuraava keikka minne pitäis liikkua oliskin sit hieman erilainen, Brennan Heart 17.4 Circuksessa! Sit ois viel Haloo Helsinki ja Alkaline Trio toukokuussa...

"Sä olit komee ja vaarallinen

Karhea ehkäpä rikollinen

Sussa oli naiset kaatava uhmakkuus

Ja vaik sun silmät lasittikin

Mä niistä mun ikkunat rakensin

Sul oli ykkösvävyehdokkuus

Olit jännän erilainen

Suhun ihastui joka nainen

Sussa oli leuhkuus"

Haloo Helsinki - Sun kanssa pakenen 

Elättelen haaveita joistain suurista muutoksista, kerään rohkeutta niiden toteuttamiseen. Uskaltaisinko? Mitä jos epäonnistun? Pieni ääni pään sisällä kuiskaa että mitä sitten, ei siihen kuole. Siitäkin huolimatta epäröin. Ehkä joskus saan tehtyä päätöksiä.

Basson soittelukin etenee, en oo ehkä ihan niin hanurista ku voisin olla ! Jotain bändijuttujakin saattais olla tarjolla pariltakin taholta. Kunhan nyt näkee mihin suuntaan tää homma etenee, mikään kun ei oo varmaa. Ajattelin alotella uutta harrastustakin muiden ohelle, jos vaikka alottais potkunyrkkeilyn.. :3 

Koska sunnuntai,  on aika alkaa valmistautua treeneihin. Valmistautumiseen kuuluu siis mystisesti kadonneiden tavaroiden metsästystä. Kaikki hukassa, aina. 

 

Ruusu ja pahaa suklaata

Viikonloppu mennä hujahti ohi vähä liianki nopeesti, jälleen kerran.

Perjantain vietin suosiolla kotona lepäillen, kun tahtoi työviikko ja vähäiset unet ottaa jaksamisen kannalta aika koville.. Lauantai aamu meni autossa istuen, hyvää musiikkia kuunnellen ja omasta rauhasta nauttien. 

Mikään ei oo parempaa kun ajella yksinään, antaa ajatusten lentää ja kuunnella lempimusiikkiaan just niin kovalla kun huvittaa! Tunnustan olevani semmonen road trip- ihminen. Haaveilen siitä et pääsisin tekee jonkun kesäreissun, jonka aikana vois kierrellä eri kaupunkeja ja tutustua niiden tarjontaan. Ja ajella ilman suurempaa kiirettä ja aikatauluja minne milloinkin sattuu huvittamaan.

Muuten lauantai meniki sit kaveria nähdessä, ja pahaa suklaata syöden. Saatiin naistenpäivän kunniaksi vaaleenpunaset ruusut eräässä kauppakeskuksessa asioidessamme. Ruusujen kylkiäisiksi saatiin viel jotai 70% suklaata, mistä ite en ainakaan ihan hirveesti tykkää. Mut koska suklaanhimo, niin tulihan seki popsittua. Hyi.

Tän päivän suuret suunnitelmat oli selviytyä töihin ajoissa ja katsastaa iskältä lainassa oleva auto. Suuren yllätyksen koin kun se meni jopa kerralla läpi. Pääsen siis jatkossakin töihin... Ja harrastamaan viikonloppu road trippejä Helsinkiin. Jeeeeee!

Töissä oli tänään muutenkin hieman lepposampaa ku normaalisti. Ihan kiva vaihteeks ettei oo kauheeta hulinaa. Pehmee lasku uuteen viikkoon ja silleen !

Ja koska oon kuitenki pohjimmiltani nörtti, päädyin suuren ketutuksen kera vaihtamaan käyttöjärjestelmää Windowsista takaisin Linuxiin. Alko tympiä seiskan hitaus ja muu toimimattomuus. Siis sillä et koneen muisti alko olla täynnä ei ollu tietenkää mitää tekemistä hitauden kanssa. Nimimerkillä varmuuskopioin koko koneen sisällön ulkoselle, ei siinä menny ku runsas 5 tuntia. Pitäs ehkä tehä useemminki, ei kestäis nii eeppisen kauaa. :D Mut tää ilta menee näissä merkeissä:

Kahvia, musiikkia ja käyttiksen muokkailua uuteen uskoon, jeeeeee! :)

"Vuosia myöhemmin, onko kaikki vieläkin sekaisin?"

Iltavuorojen ihanuutta, saat nukkua pitkään ja silti väsyttää niin maan helkkaristi. Tää viikko on tosin ollu kauheen kiva töissä. Jee!

Päässä pyörii miljoona asiaa mitä pitäis tehä, ja ideoita pukkais enemmän mitä ehtii toteuttaa. Ajatukset askartelee ihmissuhteiden parissa enkä oikeen osaa ottaa niistä selkoa. Mun pää on ku joku marketti pahimpaan ruuhka-aikaan, täynnä hälinää, katkonaisia keskusteluja, ja hirveetä hässäkkää. Ajatukset rynnii edestakasin ku kaistapäät kärryjensä kanssa tai vaihtoehtosesti jumittaa paikallaan, mut mitään yksiselitteistä ratkaisua ei saa aikaiseksi mihinkään. Paska vertaus, mut tähän hätään en keksi parempaakaan. :D 

  

Koska mun päässä on sekamelska, mikäpä parempi tapa purkaa kun näpertely.. Kierrätin vanhan rannekorun laukkukoruksi, avaimenperää suunnittelin mut siit tuliki liian massiivinen siihen tarkotukseen.Väänsin myös korviksia mm. jonku muumitalon kahvikupeista. :D

Kevään kunniaksi päätin tahtovani jonkun pirtsakan huivin. Mikäs sen parempi ku kirkas pinkki kera paljettien.. Tää oli hyvä idea siihen saakka kunnes tajusin et punanen tukka on hitusen ristiriidassa ton pinkin kanssa. Ja ei oo hirveen nopee projekti. Ehkä se on ennen kesää valmis! Ja ehkä annan sen joululahjaks jolleki tumma/vaaleetukkaselle jolle se sopii. :D

Viikonloppu tuloillaan, ja ahdistus kasvaa. Paikallaan ei osaa olla, mut tekemisen kehittelykin on kauheen vaikeaa. Ei siitä syystä etteikö sitä olisi, vaan koska valinnanvaikeus iskee. Liikaa vaihtoehtoja ja liian vähän aikaa..

Huomenna liikahdan taas pk-seudulle. Äiskälle&iskälle kyläilemään ja sumplimaan autojuttuja. Tittiksen kanssa kahveilemaan ja höpöttelemään. Ehkä Lapasen kanssa jotain hässäkkää tiedossa. Illalla sitte jotai viihdykettä, mitä ja missä, sitä mä en tiedä vielä. Saa nähä!  

I think I'm getting colder

Pim!
Elossa ollaan, kasaantuvasta univelasta huolimatta. Miksei ihminen opi koskaan menemään ajoissa nukkumaan? Heräsin viime yönä 3.45 syvimmästä unesta luullen et oon myöhäs töistä. Kivoja noi tollaset paniikkiherätykset, yritä sitte tommosen jälkee nukkuu se jälellä oleva kaks tuntia ennen kellon soittoa. No way. Ei onnistu.

Viime vkl oli kovin mukava, taas. Ainakin suurimmilta osin, inhottavampi osio oli kyl täysin itseaiheutettua, mut eipä siitä sen enempää.. Perjantaina lähdin siis töistä ajamaan kohti siskon hoodeja Espoossa, tarkoituksena nähdä kaveria ennen sen laivareissua, ja suunnata itse illalla Amaranthen keikalle. Aikataulut kusi niin lahjakkaasti että kerkesin 45min höpöttää kaverin kanssa, ennen kun pitiki jo juosta valmistautumaan iltaan.. Epätoivon iskiessä hiuksia laittaessa ja meikatessa,  päätin luovuttaa ja lähteä ilman sen suurempia ehostuksia liikkeelle. Piilarit  ja rajaukset simmuihin ja eikun menoks.

Sovittiin että nähään kaverin ja sen kaverien kanssa keskustassa ennen keikkaa, näin tehtiin. Matka Nosturille sujui mukavia rupatellessa ja nauraessa. Paikalle päästii just sopivasti kun lämppäribändi Smash into pieces oli keikan puolivälissä. Ihastuinpa sitten lämppäriinkin niin tulisesti et piti vallan ostaa paita ja levykin!  Kundien ulkonäöllä ja lavahabituksella ei sitte tietenkää ollu mitää tekemistä sen kanssa ! Porukkaa oli keikalla iha hitokseen siteeratakseni erästä Imatralaista. Tein taktisen virheen poistuessani hetkeks ennen Amaranthea ja päädyin chillailee seinän viereen. Eipä se tosin menoa haitannu!

Keikka oli aivan mahtava, saatto olla et itkupilli ehkä tirautti pari kyyneltä. Iiiiiiih!

Saatto myös olla et mun sisäinen fanityttö kirku onnesta paitaständille loikkiessaan, kun bändin jäsenetkin salakavalasti hiippaili jakelee nimmareita! Ja varsinkin kun Jake raapusti omansa mun ranteeseen, ja halas mua! Yhteiskuvaki piti saada, hetken joutu keräilee itteään enne ku siihe kykeni. Kuva on niin kauan ihan siisti, kun ignooraa mun harhailevan katseen ja "iik-en-saa-henkee-apua-paniikki" ilmeen sekä hillumisesta kärsineen tukan. :D Ei luoja mikä ääni sil miehel on, meinasin valuu jonneki lattialle kun se alko höpisee. I-H-A-N-A!

Fanityttöily vuodatus loppu sit tähän. Tarpeeks hysteriaa yhteen postaukseen!

Kotimatka keikalta sujui mukavasti, matkaseuraksi sain kaverin kaverin johon törmättii mun junaa venaillessa. Höpöteltii matka sitte musiikista ja muusta tärkeestä. Uudet ihmiset on kivoja! :) 

Lauantaina sit näin lapasta Helsingin suunnilla, pyörittiin kaupoissa, käytiin syömässä ja juteltiin ummet ja lammet kaikkee fiksua. Tai vähemmän fiksua. Onnistuin kuluttamaan törkeen summan rahaa Morticiaan, koska myyjäneitokainen oli viisas ja huomas heikon shoppailulakkoilijan. Päädyin sitte sovituskoppiin kera maailman mageimman pikkumustan ja cooleimman korsetin.. Eihän siitä mitää hyvää seurannu, tai seuras, ainaki ko. liikkeen liiketoiminnalle. Hupsista. Oli muutenkin vallan mukava lauantai. Harmi vaan sen päivän luonnollisena jatkumona saapuu ennen pitkää sunnuntai, joka on maanantain lisäks yks synkimmistä päivistä koskaan, ellei lasketa sitä et sillon on treenit. Joihin en kuitenkaan ehtinyt tällä kertaa..

Kaikenkaikkiaan oli taas jälleen kerran ihan superi viikonloppu! Kiitän asianosaisia. Uusiks taas piakkoin! Ens viikonloppuna? :D